Kissasyöpä voi auttaa löytämään uusia hoitoja ihmisille

Kissat voivat olla avain parempiin syöpähoitoihin — myös ihmisille. Kuulostaa yllättävältä, mutta uusi laaja tutkimus viittaa juuri siihen.

Tutkijat analysoivat lähes 500 kotikissan kasvainten geeniperimän viidestä eri maasta, ja tulokset julkaistiin Science-lehdessä. Kyseessä on ensimmäinen näin suuren mittakaavan geneettinen tutkimus kissasyövistä.

Samat mutaatiot kuin ihmisillä

Tutkimuksessa löydettiin paljon samoja syöpää ajavia geenimuutoksia, joita on havaittu ihmisten ja koirien kasvaimissa. Erityisesti rintasyövän kaltaisissa kissasyövissä erottui yksi geeni ylitse muiden: FBXW7.

FBXW7-geenin mutaatio löytyi yli puolesta kissojen maitorauhaskasvaimista. Ihmisillä sama mutaatio yhdistyy aggressiivisiin rintasyöpiin ja heikompiin hoitotuloksiin — aivan samoin kuin kissoilla havaittiin.

Yhtäläisyyksiä löytyi myös veren, luiden, keuhkojen, ihon, ruoansulatuskanavan ja keskushermoston syövissä.

Kemoterapia toimi paremmin mutatoituneissa kasvaimissa

Erikoisesti tietyt kemoterapialääkkeet näyttivät toimivan tehokkaammin niissä kissatuumoreissa, joissa FBXW7-mutaatio oli läsnä. Tulokset saatiin kudosnäytteistä eikä elävistä eläimistä, joten kyse on vasta varhaisesta havainnosta. Tutkijat pitävät sitä silti lupaavana viitteenä mahdollisista uusista hoitosuunnista sekä kissoille että ihmisille.

"Näin suuren näytekokoelman ansiosta pystyimme arvioimaan lääkevasteita eri kasvainsolutyypeissä tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollista tässä mittakaavassa", sanoi toinen tutkimuksen pääkirjoittajista, professori Sven Rottenberg Bernin yliopistosta.

Kissat jakavat ympäristön omistajiensa kanssa

Eräs kiinnostava yksityiskohta on se, että kissat elävät usein samassa ympäristössä ihmisten kanssa. Tutkijat arvelevat, että osa syöpäriskistä voi johtua yhteisistä ympäristöaltistuksista.

"Tämä tutkimus voi auttaa ymmärtämään, miksi syöpä kehittyy kissoilla ja ihmisillä, miten ympäristömme vaikuttaa syöpäriskiin, ja ehkä löytämään uusia tapoja ehkäistä ja hoitaa sitä", sanoi professori Geoffrey Wood Guelph'n yliopistosta.

Yksi lääketiede — sekä ihmisille että eläimille

Tutkimuksen taustalla on niin sanottu One Medicine -ajattelu, jossa eläinlääke- ja ihmislääketieteen tutkijat jakavat tietoa ja oppivat toisiltaan. Ideana on, että löydökset eläinkokeiden tai eläinpotilaiden kanssa voivat suoraan hyödyttää ihmisten hoitoja ja päinvastoin.

Tutkimukseen osallistui useita instituutioita, muun muassa Wellcome Sanger Institute, Guelph'n yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Bernin yliopisto. DNA-sekvensointi tehtiin näytteistä, jotka eläinlääkärit olivat keränneet alun perin diagnostisia tarkoituksia varten.

Tutkijat toivovat, että löydökset avaavat tietä niin sanottuun tarkkuusonkologiaan myös kissojen hoidossa — siis hoitoihin, jotka kohdennetaan kasvaimen geneettisen profiilin mukaan. Toistaiseksi tällaisia mahdollisuuksia on koirilla enemmän kuin kissoilla, mutta tämä tutkimus voi muuttaa tilanteen.