Mitä hantavirus on? Oireet, tartunta ja hoito selitettynä

Mitä hantavirus on? Oireet, tartunta ja hoito selitettynä

Hantavirus nousi jälleen maailman otsikoihin tällä viikolla Etelä-Atlantilla tapahtuneen tartuntaryppään jälkeen. Vaikka virus ei ole uusi, moni alkoi uudelleen etsiä tietoa siitä, kuinka vaarallinen hantavirus oikeasti on ja miten se leviää.

Tällä hetkellä terveysviranomaiset arvioivat yleisen riskin edelleen melko matalaksi. Silti viime päivien tapahtumat ovat nostaneet viruksen uudelleen keskusteluun myös Euroopassa.

Mikä hantavirus oikeastaan on?

Hantavirus on ryhmä viruksia, joita esiintyy pääasiassa jyrsijöissä. Ihminen voi saada tartunnan yleensä silloin, kun hengittää ilmaan päätyneitä hiukkasia, jotka ovat peräisin esimerkiksi:

- hiirten virtsasta
- ulosteista
- syljestä

Tartunnat liittyvät usein suljettuihin tai pölyisiin tiloihin, joissa on ollut jyrsijöitä.

Viruksesta tunnetaan useita eri muotoja eri puolilla maailmaa.

Miksi hantavirus on jälleen uutisissa?

Viime päivien huomio liittyy MV Hondius -alukseen, jolla havaittiin useita vakavia sairastumisia Etelä-Amerikan lähialueilla tehdyn matkan aikana.

Useille matkustajille kehittyi nopeasti vakavia hengitysoireita, ja tapauksia alettiin tutkia tarkemmin. Tapaus nousi kansainväliseksi uutiseksi erityisesti siksi, että kyseessä epäillään olevan Andes-hantavirus.

Andes-virus on poikkeuksellinen, koska:

- sen tiedetään voivan tarttua myös ihmisestä toiseen harvinaisissa tilanteissa.

Suurin osa hantaviruksista ei leviä helposti ihmisten välillä.

Mitkä ovat hantaviruksen oireet?

Hantaviruksen alkuoireet voivat muistuttaa tavallista influenssaa, minkä vuoksi tartunta voi olla vaikea tunnistaa alussa.

Yleiset alkuoireet

Yleisiä oireita ovat:

- kuume
- lihaskivut
- väsymys
- päänsärky
- pahoinvointi
- vilunväristykset

Vakavammat oireet

Vakavammissa tapauksissa oireet voivat pahentua nopeasti ja vaikuttaa keuhkoihin. Myöhemmin voi esiintyä esimerkiksi:

- yskää
- hengitysvaikeuksia
- rintakipua
- nesteen kertymistä keuhkoihin

Juuri hengitysoireiden nopea paheneminen tekee vakavista hantavirusinfektioista vaarallisia.

Kuinka vaarallinen hantavirus on?

Taudin vakavuus riippuu paljon virustyypistä ja siitä, kuinka nopeasti hoito aloitetaan.

Osa tartunnoista jää melko lieviksi, mutta jotkin muodot voivat aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkoinfektion. Etelä-Amerikassa esiintyvät muodot ovat usein vakavampia kuin Pohjois-Euroopassa tavattavat variantit.

Asiantuntijat kuitenkin korostavat, että:

- hantavirus ei leviä yhtä helposti kuin esimerkiksi influenssa tai koronavirus.
- Tällä hetkellä viranomaisten mukaan kyseessä ei ole pandemiauhka.

Esiintyykö hantavirusta Suomessa?

Kyllä. Hantavirusta esiintyy myös Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.

Suomessa tunnetuin muoto liittyy metsämyyriin ja aiheuttaa niin kutsuttua myyräkuumetta. Tapauksia havaitaan lähes joka vuosi erityisesti alueilla, joissa myyräkannat kasvavat voimakkaasti.

Suomessa esiintyvät muodot ovat yleensä lievempiä kuin Etelä-Amerikassa havaitut vakavat keuhko-oireiset muodot.

Onko hantavirukseen hoitoa?

Tällä hetkellä hantavirukseen ei ole varsinaista täsmälääkettä.

Hoito perustuu pääasiassa:

- hengityksen tukemiseen
- happihoitoon
- tehohoitoon vaikeissa tapauksissa
- nestetasapainon hallintaan

Varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska vakavat oireet voivat kehittyä nopeasti.

Voiko tartuntaa ehkäistä?

Tartuntariskiä voidaan pienentää välttämällä kontaktia jyrsijöiden saastuttamiin tiloihin.

Asiantuntijat suosittelevat esimerkiksi:

- tuulettamaan suljetut tilat ennen siivousta
- välttämään pölyn levittämistä kuivalla lakaisulla
- käyttämään suojakäsineitä siivotessa
- estämään jyrsijöiden pääsy rakennuksiin

Erityisesti mökeillä, varastoissa ja pitkään käyttämättömissä rakennuksissa kannattaa olla varovainen.

Pitäisikö hantaviruksesta olla nyt huolissaan?

Tämänhetkisten arvioiden mukaan yleinen riski on edelleen matala.

Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin muistuttaneet siitä, kuinka nopeasti eläimistä ihmisiin tarttuvat virukset voivat nousta maailmanlaajuiseen keskusteluun. Samalla tutkijat seuraavat tarkasti, miten ilmastonmuutos, luonnon muutokset ja ihmisten lisääntynyt liikkuminen voivat vaikuttaa tuleviin tartuntariskeihin.