Tekeekö tekoäly meistä tyhmempiä? Tutkijat varoittavat kognitiivisesta rappeutumisesta

Tekoäly lupaa helpottaa arkeamme – mutta voiko se samalla heikentää ajattelukykyämme? MIT:n tutkija Nataliya Kosmyna alkoi epäillä juuri tätä, kun hän huomasi opiskelijoidensa unohtuvan opeteltuja asioita aiempaa herkemmin. Tekoälychatbottien laajamittainen käyttö saattaa siis maksaa meille kognitiivista hintaa.

Aivot nukahtavat, kun tekoäly tekee ajattelun puolesta

Kosmyna kollegoineen rekrytoi MIT Media Labissa 54 opiskelijaa kirjoittamaan lyhyitä esseitä. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään: yksi käytti ChatGPT:tä, toinen Googlea ilman tekoälyllä tuotettuja yhteenvetoja ja kolmas ei käyttänyt teknologiaa lainkaan. Kaikkien aivoaaltoja mitattiin kirjoittamisen aikana.

Tulokset olivat silmiä avaavia, vaikka niitä ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Omaa päätään käyttäneiden opiskelijoiden aivot olivat Kosmynan sanoin "tulessa" – aktiivisuutta näkyi laajalti eri aivoalueilla. ChatGPT-ryhmässä aivojen aktivaatio sen sijaan laski jopa 55 prosenttia.

"Aivot eivät nukahtaneet kokonaan, mutta aktivaatio luovuuteen ja tiedon prosessointiin liittyvillä alueilla oli huomattavasti heikompaa", Kosmyna kuvaa.

Tekoälyllä kirjoitettu teksti ei jää mieleen

ChatGPT vaikutti myös muistiin. Esseen jättämisen jälkeen tekoälyryhmän opiskelijat eivät kyenneet lainaamaan omaa tekstiään, ja monet kokivat, ettei työ tuntunut omalta. Tämä niin sanottu kognitiivinen ulkoistaminen – ajattelun siirtäminen tekoälylle – voi siis heikentää sekä muistia että omistajuuden tunnetta omaa työtä kohtaan.

Ilmiö ei ole täysin uusi. Internetin yleistymisen myötä tutkijat havaitsivat jo aiemmin niin kutsutun "Google-efektin": kun tieto on aina saatavilla haulla, emme enää vaivaudu muistamaan yksityiskohtia. Tekoälyn kohdalla huoli on kuitenkin syvempi, sillä se ottaa hoitaakseen yhä monimutkaisempia kognitiivisia tehtäviä.

Nuoret erityisen haavoittuvaisia tekoälyn vaikutuksille

Tutkijat varoittavat, että nuoret saattavat olla erityisen alttiita tekoälykäytön kielteisille vaikutuksille kriittiselle ajattelulle ja muille keskeisille kognitiivisille taidoille. Kasvava joukko tutkimuksia viittaa siihen, että liiallinen tukeutuminen tekoälyyn voi ajan myötä vaikuttaa kielen käyttöön ja jopa kykyyn suoriutua tavallisista ajattelutehtävistä.

Kosmyna huomasi ilmiön jo käytännössä: hakijoiden saatekirjeet näyttivät tekoälyn kirjoittamilta – ne olivat pitkiä, viimeisteltyjä ja sisälsivät keinotekoisia yhteyksiä tutkijan omaan työhön. Muoto oli kunnossa, mutta oma ääni puuttui.

Mitä tämä tarkoittaa tekoälyn käyttäjille?

Tutkijoiden huoli ei ole, että tekoäly on automaattisesti haitallista. Ongelma syntyy, kun se korvaa oman ajattelun kokonaan eikä vain tue sitä. Samoin kuin hakukoneet toimivat eräänlaisena ulkoisena muistina, tekoäly voi vapauttaa aivokapasiteettia – mutta jos se tekee kaiken ajattelun puolestamme, se saattaa heikentää kognitiivisia kykyjämme pidemmällä aikavälillä.

Kysymys ei siis ole siitä, pitääkö tekoälyä välttää. Kyse on siitä, miten sitä käyttää niin, että oma ajattelu pysyy harjoitettuna.