Tutkimus: Maapallon kantokyky on jo ylitetty — kestävä väestömäärä olisi 2,5 miljardia
Uusi tutkimus varoittaa, että 8,3 miljardin ihmisen maapallo on jo ylittänyt kestävän rajansa. Tutkijoiden mukaan tilanne on vakava, mutta ei toivoton.
Maapallo ei pysty enää ylläpitämään nykyistä väestöään kestävällä tavalla. Näin sanoo Flinders-yliopiston tuore tutkimus, joka analysoi yli 200 vuoden väestö- ja ympäristödataa. Tulosten mukaan ihmiskunta on jo ylittänyt maapallon kantokyvyn — eikä kyse ole tulevaisuuden uhkakuvasta, vaan jotain mikä tapahtuu juuri nyt.
Tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -tiedelehdessä, ja sen pääkirjoittaja on Flinders-yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshaw. Hän tiivistää tulokset suoraan: "Maapallon resurssit eivät riitä edes tämänhetkiseen kulutukseen ilman suuria muutoksia. Painamme planeettaa kovempaa kuin se pystyy kestämään."
Väestökasvu kääntyi eri suuntaan jo 1960-luvulla
Tutkijat havaitsivat selkeän käännepisteen ihmiskunnan väestöhistoriassa. Ennen 1950-lukua väestönkasvu kiihtyi jatkuvasti — enemmän ihmisiä tarkoitti enemmän innovaatioita, enemmän energiankäyttöä ja teknologista kehitystä, joka ruokki edelleen kasvua.
Mutta 1960-luvun alussa kasvuvauhti alkoi hidastua, vaikka väestömäärä jatkoi nousuaan. Tutkijat kutsuvat tätä "negatiiviseksi demografiseksi vaiheeksi". Käytännössä se tarkoittaa, että lisää ihmisiä ei enää automaattisesti tarkoita nopeampaa kasvua.
Nykyisten trendien perusteella maailman väkiluku huipentunee jossakin 11,7–12,4 miljardin välillä 2060- tai 2070-luvuilla.
Kestävä väestömäärä olisi vain 2,5 miljardia
Tässä kohtaa luvut alkavat tuntua todella isolta. Tutkijoiden laskelmien mukaan maapallon kestävä väestömäärä — jos kaikki eläisivät ekologisten rajojen sisällä ja kohtuullisessa elintasossa — olisi noin 2,5 miljardia ihmistä. Tällä hetkellä maapallolla asuu 8,3 miljardia.
Professori Bradshaw selittää, miten näin suureen väkilukuun on ylipäätään päädytty: nyky-yhteiskunnat ovat rakentuneet pitkälti fossiilisten polttoaineiden varaan, ja niiden avulla on pystytty tuottamaan ruokaa, energiaa ja teollisuustuotteita tavalla, joka ei ole luonnollisesti kestävää. Fossil fuels ovat ikään kuin peitelleet todellista ongelmaa — mutta samalla kiihdyttäneet ilmastonmuutosta, saastumista ja luonnon köyhtymistä.
Ongelma ei ole pelkästään kuinka monta meitä on
Tutkimus löysi selkeän yhteyden väestönkasvun ja kohonneiden hiilipäästöjen, lämpötilojen nousun sekä ekologisen jalanjäljen kasvun välillä. Kiinnostavaa on, että tutkijat havaitsivat väestömäärän selittävän ympäristömuutoksia enemmän kuin pelkkä henkilökohtainen kulutus yksinään.
Silti he korostavat, että molemmat — sekä väestönkasvu että kulutustottumukset — lisäävät painetta planeettalle. Ei siis niin, että ongelma olisi vain kehittyvien maiden väestönkasvu tai länsimainen ylikulutus erikseen, vaan molemmat yhdessä.
Romahdusta ei ennusteta, mutta varoitukset ovat vakavia
Tutkijat painottavat, että he eivät ennusta sivilisaation äkillistä romahdusta. Kyse on ennemminkin realistisesta arviosta kasvavista paineista: ilmastovaikutusten pahenemisesta, biodiversiteetin häviämisestä, ruoka- ja vesiturvan heikkenemisestä sekä lisääntyvästä eriarvoisuudesta.
"Planeetan elintukijärjestelmät ovat jo rasittuneita. Ilman nopeita muutoksia energian, maan ja ruoan käytössä miljardit ihmiset kohtaavat kasvavaa epävakautta", Bradshaw sanoo.
Hyvä uutinen on, että tutkijat uskovat muutoksen olevan vielä mahdollinen. Väestönkasvun hidastuminen ja kulutustottumusten muuttaminen voisivat heidän mukaansa edelleen vähentää pitkän aikavälin riskejä. Pienempi väestö ja maltillisempi kulutus johtavat parempiin lopputuloksiin sekä ihmisille että planeetalle.
Aika tosin on rajallinen. Professori Bradshaw toteaa, että toiminnan ikkuna on kaventumassa — mutta merkittävä muutos on silti saavutettavissa, jos valtiot toimivat yhdessä.