Jo yksi treeni voi parantaa mielialaa, motivaatiota ja sosiaalista käyttäytymistä – tutkimus yllätti

Liikunnasta puhutaan paljon – sydänterveys, lihasmassa, parempi uni ja niin edelleen. Mutta Portsmouthin yliopiston tuore tutkimus nosti esiin jotain, mitä harvemmin tulee ajatelleeksi: jo yksi ainoa treeni voi vaikuttaa siihen, miten suhtaudut muihin ihmisiin ja kuinka teet päätöksiä.

Tutkijat halusivat selvittää, voiko liikunta vaikuttaa niin sanottuun prososiaaliseen käyttäytymiseen – eli haluun olla antelias, tehdä yhteistyötä ja suhtautua positiivisesti muihin. Tulokset olivat yllättävän kiinnostavia.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä pyöräili kohtuullisella teholla lyhyen harjoituksen ajan. Toinen istui kuntopyörällä ilman varsinaista liikuntaa ja katseli televisiota.

Ennen harjoitusta ja sen jälkeen mitattiin mielialaa sekä tehtiin erilaisia tehtäviä, joilla selvitettiin anteliaisuutta, yhteistyöhalukkuutta ja päätöksentekoa.

Mielenkiintoista oli se, ettei liikunta sellaisenaan automaattisesti lisännyt prososiaalista käyttäytymistä. Mutta niillä osallistujilla, joilla harjoituksen jälkeen energiataso ja positiivinen mieliala selvästi nousivat, lisääntyi myös anteliaisuus ja sosiaalinen aktiivisuus tehtävissä.

Tutkijat kutsuvat tätä energistä tunnetta "vigoriksi" – ja se osoittautui yhdeksi vahvimmista harjoituksen jälkeistä olotilaa ennustavista tekijöistä.

Mistä tämä fiilis oikein tulee?

Tutkijat arvelevat, että dopamiinilla on tässä iso rooli. Liikunta vaikuttaa useisiin aivojen kemiallisiin välittäjäaineisiin – dopamiiniin, serotoniiniin ja endorfiineihin – jotka liittyvät palkitsemiseen, motivaatioon, stressin säätelyyn ja tunnetiloihin.

Se "afterglow"-tunne treenin jälkeen ei siis välttämättä ole pelkkä psykologinen efekti. Se voi heijastaa mitattavaa neurокemiallista muutosta, joka vaikuttaa tuntien ajan siihen, miten aivot käsittelevät motivaatiota, stressiä ja sosiaalisia tilanteita.

Tämä selittää myös sen, miksi jotkut treenit jättävät sinut energiseksi ja selväpäiseksi, kun taas toiset vain uuvuttavat. Tunnekokemus näyttää olevan merkityksellinen – liikunta, joka jättää hyvän olon, vaikuttaa aivoihin eri tavalla kuin sellainen, joka tyhjentää täysin.

Jo yksi kerta riittää

Yksi tutkimuksen keskeisimmistä havainnoista on se, että nämä vaikutukset ilmenivät jo yhden harjoituksen jälkeen. Ei kuukausien treeniohjelmaa, ei täydellistä rutinia – pelkkä yksittäinen liikuntakerta riitti muuttamaan osallistujien olotilaa ja käyttäytymistä.

Tutkijat korostavat myös, että liikunta voi tukea mielenterveyttä ei pelkästään siksi, että se tekee ihmisistä "onnellisempia", vaan koska se muuttaa tunnetilojen perustasoa hienovaraisesti pitkin päivää. Ja sillä on merkitystä – krooninen stressi, eristäytyneisyys ja jatkuva ylikuormittuminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä myös kognitiiviseen terveyteen.

Löydä liike, josta pidät

Moni valitsee liikuntamuotonsa kalorikulutuksen tai intensiteetin perusteella. Mutta kestävin liikuntamuoto voi loppujen lopuksi olla se, josta yksinkertaisesti pitää eniten.

Joillekin se on kuntosali, toisille pyöräily, tanssi, reipas kävely, uinti, jooga tai lenkkeily ulkona. Tärkeintä ei ehkä olekaan se, mitä teet – vaan se, miltä sinusta tuntuu sen jälkeen.